Oppimistehtävä #2

Tietosuojakysymyksiä

 

Seuraavissa keskusteluissa osallistuin tietoturvaa käsitteleviin ketjuihin:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15243920/onko-mahdollista-selvittaa-imuroiko-joku-koneeltan#comment-93773318.

https://www.vauva.fi/keskustelu/4456625/ketju/esimies_vaatii_tietoonsa_tyokoneeni_salasanan?page=4#comment-33700321

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15183809/kuvan-julkaisu#comment-93773686

Käyttäjätunnukseni on bea85

 

Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisöissä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?

  • huomioidaan omat asetukset verkkotyökaluissa ettei kaikki mitä jakaa työyhteisössä ole julkisesti nähtävillä
  • henkilökohtaista toimintaa sosiaalisessa mediassa ei missään nimessä saa sekoittaa organisaation/yrityksen toimintaan some:ssa.
  • työpaikan sisäisistä asioista on keskusteltava vain työpaikalla tai työpaikan hyväksymissä sosiaalisen median kanavissa.
  • luodaan yhteiset säännöt sosiaalisessa mediassa käyttäytymiseen
  • pidetään huoli oman koneen päivityksistä ja tietoturvasta.

 

Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

  • luo turvallisuuden ja luotettavuuden tunnetta
  • lisää tietoisuutta
  • kehittää toimintaa
  • parantaa toimintatapoja
  • lisää vuorovaikutusta
  • luo uusia mahdollisuuksia
  • auttaa löytämään erilaisia asiakaskohderyhmiä
  • parantaa palvelua ja tuotetta
  • antaa asiakassegmentille mahdollisuuksia muokata oman tarpeen mukaiseksi haluamaansa kohdetta.

 

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?

Henkilökohtaiset tiedot mielestäni eivät  kuulu työyhteisön some-kanaviin. Sillä työyhteisö ja henkilökohtainen elämä pitäisi pitää suhteellisen erillään toisistaan.  Mutta toistalta jos omien tietojen jakaminen hyödyttää sekä yritystä että työntekijää, jonka oman brändin arvo kasvaa, on syytä niitä käyttää. Oman tiedon ja taidon jakaminen työyhteisössä on aina hyväksi, jos se herättää keskustelua ja tuo uusia tuulia ja ajatuksia työelämään.

 

Millaista vahinkoa voi syntyä elle henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdista?

  • identiteettivarkaus, jos henkilötiedot menävt vääriin käsiin
  • yksityisyyden rikkominen jos tietot leviävät
  • ilkivalta, jos kuvat, tiedostot ja kaikki muu sisältö voidaan poistaa puhelimesta ja pilvipalveluista, jolloin ne on pysyvästi menetetty.

 

Digitaalisen identiteettini

Arvioin säännöllisesti verkkoidentiteettini, niin, etta siten varmistan, että minusta verkossa saatavilla oleva tieto vastaa henkilökohtaisia ja ammatillisia vahvuuksiani. Arvioin säännöllisesti aktiivisesti käyttämäni verkkopalvelut ja sosiaaliset mediat. Postan profiilini niistä palveluista, joita et enää käytä. Poistan kielteiset tai väärät tiedot itseästäni. Tarkistan säännöllisesti lista ihmisistä, joihin linkityn verkossa, koska muistan, että toisten on helppoa nähdä, keneen minunt voidaan yhdistää.  En laita verkkoon kuvia tai tietoja, joita en halua tulevaisuuden koulujen, työnantajien, toimittajien ja bloggaajien näkevän. En luota yksityisyydensuojan vakioasetuksiin. Tarkistan itse yksityisyysasetukset käyttämissäni sosiaalisissa medioissa, jotta voin muokata ne itselleni sopiviksi. Asetukset kehittyvät jatkuvasti ja tarjoavat yhä enemmän valinnanmahdollisuuksia, joten seuraan asetuksia ja muokkaan tarpeen mukaan. Teen perusteellinen selvitys kaikista käyttäjänimistä, joita olen käyttänyt julkisissa tiedostoissa ja verkossa. Käytän useita hakukoneita varmistaakseni, että saan mahdollisimman paljon tietoa.

 

Digitaalisen identiteetin muodostuminen

Sosiaalisessa mediassa rakentuvan identiteetin voidaan ajatella olevan ”aidon identiteetin” taustalle painuva rooli, mutta identiteetti on koko ajan läsnä. Internetissä jotkut saattavat käyttäytyä erilaisemmin kuin todellisessa maailmassa. Esimerkkinä voi toimia Second Life, virtuaalimaailma, jossa henkilö voi niin sanotusti luoda toisen elämän. Panostus oman avatarin ulkonäköön, valinta millaisissa yhteisöissä liikkuu ja kuinka muiden henkilöiden kanssa kommunikoi, kertoo mielestäni ruudun takaa olevasta henkilöstä ja hänen arvoistaan.

Vaikka perinteiset sektorit, kuten perhe, koulutus ja ystävät, vaikuttavat identiteetin muodostumiseen, nykyajan identiteettiin vaikuttaa vahvasti myös sosiaalinen media. Mitä isompi osa henkilön arkea elämäjulkaisemisesta kehittyy, sitä syvemmin hän muodostaa sen osaksi itseään. Henkilön omaksuessa elämäjulkaisemisen toimintakulttuurin, hän samalla hyväksyy oman toimijaroolin, joka syntyy sosiaalisessa median toiminnan kautta. Edellinen identiteetiksi sulautuminen ei tapahdu hetkessä, mutta sosiaalisen median saadessa erityisesti mobiilivälineiden myötä suurempaa jalansijaa työelämässä ja etenkin vapaa-ajassa, se tapahtuu huomaamattomasti ja aiempaa nopeammin.

Osa tuttavistani myonsi ladanneensa verkkoon itsestään materiaalia, jota he eivät haluaisi nykyisen tai tulevan työnantajan tai opettajan näkevän. Yleensä tällaista materiaalia ovat valokuvat ja henkilökohtaiset tiedot. Ne totesivat, etta poistaisi netistä itseään koskevaa tietoa, jos se olisi mahdollista tehdä helposti parilla klikkauksella.
Internet tarjoaa ihmisille monia keinoja itsensä ilmaisuun, mutta heidän on syytä tiedostaa niiden mukana tulevat sudenkuopat. Tiedot, joita itsestämme kerromme, ovat ystävien, perheen ja työnantajien luettavissa. Sitä paitsi toiset voivat laittaa meistä tietoja nettiin ilman lupaa. Siksi jokaisen olisi tärkeää valvoa, millaisen kuvan verkko heistä luo.

 

Julkisuuden henkilön tietojen puuttumista sosiaalisessa mediassa 

Twitterissä ja Instagramissa urheilija pystyy itse säätelemään, mitä hän kertoo ja milloin. Viestit kulkevat suoraan urheilijalta faneille ja toisin päin, ilman välikäsiä”, artikkelissa kirjoitetaan.

Sosiaalisessa mediassa kukaan ei siis ole hallitsemassa julkkiksen julkisuuskuvaa ja toimimassa suodattimena sen suhteen, kuka saa sanoa ja mitä.

”Some-julkisuudesta” voi olla niin hyötyä kuin haittaakin julkisuuden henkilöille. Sosiaalisen median avulla julkisuuden henkilöt voivat rakentaa persoonallisempaa ja enemmän ”jalat maassa” -kuvaa itsestään julkisuudessa. Sosiaalinen media myös tuo fanit ja muun yleisön lähemmäs julkkiksia.

Julkisuuden henkilöiden twiittailussa ja Instagram-kuvien jakamisessa on kuitenkin myös riskinsä. Mikäli julkisuus-minä ja henkilökohtainen minä ovat ristiriidassa keskenään, voi tämä johtaa negatiiviseen julkisuuteen tai muihin ongelmiin sosiaalisen median käytön myötä.

Esimerkiksi urheilijoilla ja poliitikoilla oman roolin pohtiminen sosiaalisessa mediassa on olennaista, sillä he yleensä edustavat jotain muutakin kuin itseään julkisuudessa (esimerkiksi urheiluseuraa tai poliittista puoluetta). Toisaalta voidaan myös pohtia, onko jollain oikeutta säädellä mitä julkisuuden henkilöt saavat elämästään sosiaalisessa mediassa kertoa.

 

Työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt. 

Ohjeita sosiaalisen median käyttäjälle

  • Kirjoita omalla nimelläsi, ellei työpaikalla ole toisin sovittu. Mikäli kirjoitat yksityishenkilönä, tee selväksi, että mielipiteet ovat omiasi. Vastaat itse siitä, mitä julkaiset.
  • Ole järkevä ja ystävällinen. Osoita arvostusta lukijaa kohtaan. Luot kirjoittaessasi mielikuvaa myös itsestäsi. Vältä parhaasi mukaan loukkaavia asioita.
  • Mieti ennen kuin julkaiset. Muista, että julkaistua ei voi peruuttaa. Verkossa kirjoituksesi voi saada laajemman julkisuuden kuin olit tarkoittanut. Ole tarkkana, sillä joskus voi olla vaikeaa erottaa yksityistä julkisesta ja henkilökohtaista ammatillisesta.
  • Älä provosoidu. Kärkevän ja epäasiallisen keskustelun raja on häilyvä. Perustele näkökantasi asiallisesti ja vältä toisten syyttelyä. Muista, että kaikkeen kritiikkiin tai keskusteluun ei tarvitse ottaa kantaa. Pidä tarvittaessa keskustelussa tauko, ota etäisyyttä, harkitse. Mikäli teet virheen, myönnä se ja pyydä anteeksi.
  • Kunnioita verkkoyhteisöjen sääntöjä ja tekijänoikeuksia. Sisällön julkaisijana sinulla on oltava käyttöoikeus julkaisemaasi materiaaliin (teksti, valokuva, video, piirros, kaavio, animaatio jne.)
  • Älä levitä henkilötietoja, epäasiallisia kirjoituksia tai kuvia.
  • Älä kirjoita luottamuksellisia asioita ja yrityssalaisuuksia. Varmista, jos olet epävarma. Selvitä, mitkä ovat työorganisaatiossasi julkisia ja luottamuksellisia tietoja sekä mahdolliset eettiset ohjeet ja julkisuusperiaatteet.
  • Pitäydy vastuullesi kuuluvissa asioissa, mikäli kirjoitat työhön liittyvistä asioista. Käsittele työn piiriin kuuluvia asioita muutenkin harkiten.
  • Ole lojaali työyhteisöllesi, myös vapaa-aikana. Työnantajan tai työtovereiden kritisoiminen somessa ei kuulu hyvään työkäytökseen.

Mielestani someohjeistuksessa tarkein on antaa selkeä kuva siitä, mitä työnantaja toivoo työntekijän toiminnalta sosiaalisessa mediassa. On tärkeä muistaa positiivisen someviestinnän vaikutusten heijastuminen yritykseen ja kannustaa siihen. Kolikon kääntöpuolella on työntekijän lojaliteettivelvoite: työntekijä ei saa toiminnallaan vahingoittaa työnantajaansa. Vahinkoa voi aiheuttaa esimerkiksi työntekijän jakama luottamuksellinen, valheellinen tai loukkaava tieto. Lojaliteettivelvoite koskee myös toimintaamme somessa ja yleisemmin verkossa.

 

Yrityksen pitää tehdä sosiaalisen median pelisäännöt ja ohjeet työntekijöille, jolloin he tietävät kuinka toimia sosiaalisessa mediassa vahingoittamatta yritystä millään tavalla. Yrityksen kannattaa tehdä tämä yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

 

Lahteet

http://aaltodigiviestinnankurssi.blogspot.fi/search?updated-max=2017-03-27T23:21:00%2B03:00&max-results=23&reverse-paginate=true

http://www.webopas.net/digitaalinen_identiteetti.html

https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/sosiaalisen_median_tyokaytto_-_tyosuojelunakokulma

Oppimistehtävä #1

Tutuimmat sosiaalisen median sovellukset

Sosiaalinen media tarjoaa helpon, kaikkien saatavilla olevan palvelun monenlaiseen kommunikointiin, verkostoihin ja omien tuotosten, kuten videoiden ja kuvien jakoon. Se tarjoaa myös mahdollisuuden käyttää muiden tuottamaa media-aineistoa, kuten kuvia tai tekstiä, omissa tuotoksissaan pohjana – tietysti tekijänoikeudet huomioiden.

Sosiaalisessa mediassa toteutuu hyvin WWW:n alkuperäinen ajatus, jossa jokainen käyttäjä voi olla tiedon kuluttaja ja tiedon tuottaja. Esimerkiksi blogi-työkaluja käyttäen voi jokainen julkaista omaa nettipäiväkirjaa tai omia artikkeleita tietyn aiheen ympärille, jotka ovat ainakin periaatteessa kaikkien Internetin käyttäjien luettavissa. Wiki-työkalulla, joka on suunniteltu yhteiseen kirjoittamiseen, voi useampi verkon käyttäjä yhdessä työstää tekstikokonaisuutta, esim. verkkotietosanakirjaa tai tietopankkia jonkin aiheen ympärille. Toisaalta kuvien ja medianjako –työkaluilla, kuten Flickrilla ja Picasalla voi helposti julkaista omia ottamiaan valokuvia.

Sosiaalisessa mediassa käyttäjät muodostavat yhteisöjä, esimerkiksi erilaisten yhteisten intressien ja teemojen ympärille. Yhteisöissä voi jakaa omia ajatuksia, vaihtaa mielipiteitä sekä kerätä muita käyttäjiä omaan verkostoon. Tunnettujani yhteisö- ja verkostopalveluja ovat mm. Facebook, Google+ ja LinkedIn, Skype, Blogger, Twitter, YouTube, SlideShare, Pinteresti, Flickri

Facebookin avulla kokoan omat ystäväni. Facebookissa kirjoitan tilapäivityksiä, chattailla, lähettää viestejä ja jakaa valokuvia muiden käyttäjien kanssa. Voin lähettää tiedostoja Massengerissa.

Linkedin on ammatillinen verkostoitumispalvelu, jonne laitan näkyville työ- ja koulutushistoriani sekä kokoan kollegoitani omaan verkostoonsa.

Blogger on helppokäyttöinen blogipalvelu, jonne perustin oman blogini.

Twitter on mikroblogipalvelu, johon lähetän lyhyitä tekstipohjaisia päivityksiä eli ns. twiittejä ja itse valitsen, mitä twiittejä seuraavan.

Skype on verkkopuhelusovellus, jolla soitan sukulaisille ääni- ja videopuheluita, konferenssipuheluita sekä chattailla. Etuna on se, etta Skypen voin keskustella ja soittaa puheluja maksuttomasti tietokoneelta toiselle. Puhelut varsinaisiin puhelimiin sekä tekstiviestit maksavat.

Googlen omistama YouTube on videoiden jakopalvelu ja erittäin suosittu hakukone. Yritykset voivat jakaa YouTubessa esittelyvideoitaan, tuotetietoa tai vaikkapa asennusohjeita tai käyttää videoita sekä oman henkilöstön että tulevien työntekijöiden tai asiakkaiden koulutukseen.

SlideShare on PowerPoint-esitysten YouTube, jossa voi jakaa PowerPoint-esityksen tai pdfdokumentin helposti verkossa. Esitys ladataan SlideShare-palveluun, minkä jälkeen sitä voi katsoa suoraan selaimessa.

Pinterestissä jaetaan eteenpäin omia, muiden käyttäjien jakamia ja verkosta löytyviä kuvia pinboardeilla, joita voi luoda esimerkiksi jonkin aihepiirin ympärille.

Flickr on valokuvien jakamispalvelu, jonne ihmiset voivat tallentaa valokuviaan omiin kansioihin ja jakaa sitten linkkejä näihin kansioihin. Vastaavasti yrityksen tuotekuvat ja muut valokuvat voivat olla Flickrin kansioissa, joihin on linkki yrityksen omalta palvelimelta.

Minulle entuudestaan tuntematon sovellus

Entuudestaan tuntematon sovellus minulle on Snapchat. Snapchat on kuvaviestipalvelu ja mobiilisovellus, jonka avulla voi jakaa arkisia hetkiä snapeina eli kuvina ja lyhyinä videoina. Snappien muokkausmahdollisuudet ovat laajat, kuviin ja videoihin voi lisätä tekstiä, leimoja, kuvakkeita ja hymiöitä. Snapchatin erikoisuus on erilaiset kuva- ja äänitehosteet (Lenses), jotka ovat osaltaan tehneet siitä suositun. Palvelun ikäraja on 13 vuotta.

Snäpit voi lähettää joko palvelun muille käyttäjille tai julkiseen omaan tarinaan (My Story). Sovelluksen käyttäjä voi määrittää ajan, kuinka kauan omat snäpit näkyvät vastaanottajan laitteessa. Määritetyn ajan jälkeen snäpit poistetaan vastaanottajan sovelluksesta ja Snapchatin palvelimilta. Lähettäjä voi halutessaan tallentaa ottamansa kuvat ja videot omaan galleriaan. Ruutukaappauksen avulla tai kuvaamalla näyttöä esimerkiksi toisella laitteella muiden snäppejä ja tarinoita voi kuitenkin tallentaa.

Snapchatiin kuuluu monia ominaisuuksia, jotka houkuttelevat sovelluksen säännölliseen käyttöön. Yksi esimerkki on kahden käyttäjän välinen Snapstreak, joka  kertoo kuinka monta päivää kaksi palvelun käyttäjää ovat snapanneet yhdessä. Snapstreak katkeaa molemmilta käyttäjiltä, jos kumpikin ei lähetä toiselle snapia 24 tunnin kuluessa. Sovelluksesta löytyy lisäksi muun muassa oma karttanäkymä (Snap Map), jonka avulla voi nähdä kavereiden reaaliaikaisen sijannin kartalla. Käyttäjä päättää jakaako hän sijaintitietonsa julkisesti vai pysytteleekö haamutilassa (Ghost Mode). Palvelun alkuperäinen idea perustuu reaaliaikaiselle julkaisulle. Kuvat ja videot kuvataan Snapchatissä. Sittemmin palveluun on lisätty Snapchat Memories -toiminto, joka sallii aiemmin otettujen kuvien tai videoiden julkaisun.

 

Miten yritykset/organisaatiot käyttävät sovelluksia.

Valitsin Dropboxin, joka on yksi käytetyimpiä pilvipalveluita. Dropboxin avulla pystytaan jakamaan kuvia, videoita ja muita tiedostomuotoja muiden kanssa ja varmuuskopioimaan tärkeät tiedostot. Dropboxia voi käyttää sekä internetselaimen kautta että tietokoneen Dropbox-kansion kautta. Tietokoneen Dropbox-kansio ja internetselaimella käytettävässä Dropboxissa olevat tiedostot synkronoituvat siis aina automaattisesti keskenään.

Työyhteisön käytössä Dropbox on hyvä siinä, että työyhteisön sisällä voi helposti jakaa tiedostoja. Tarvitsee vain tehdä jako tiedostoon ja lisätä sähköpostiosoitteet joihin haluaa jakaa tiedoston. Jos jollakin työyhteisön jäsenellä ei ole Dropbox käytössä niin voi luoda tiedostosta linkin, jonka voi lähettää halutulle henkilölle esim. sähköpostin välityksellä, jolloin hänkin pääsee käsiksi tiedostoon.

Dropboxin avulla työyhteisö voi myös helposti jakaa tiedoston työyhteisössä niin että kaikki voivat muokata tiedostoa ja kaikki saavat heti muokatun version itselleen näkyviin. Tämäkin onnistuu helppojen vaiheiden kautta ja kaikki on neuvottu yksityiskohtaisesti Dropboxin ohjeessa.

Dropboxin perusversio on ilmainen ja sisältää rajoituksia esim. tallennustilan suhteen. Maksullinen Dropbox for Business on varmasti parasvaihtoehto työyhteisölle, koska siinä on esim. rajaton tallennustila ja linkkeihin voi lisätä salasanan.

Facebook-sivujen sekä Twitter-tilin avulla parturi-kampaamo voi saada vaivattomasti viestiteltyä asiakkaille esimerkiksi uusista tuotteista tai kampanjoista. Yritys voi panostaa enemmän omaan näkyvyyteensä Facebookissa, sillä yrityksen Facebook-sivujen päivitykset voi hoitaa halutessaan vaikka ruokatunnilla ja tällä tavoin on mahdollista tavoittaa asiakkaita ja muistuttaa heitä yrityksen olemassaolosta. Yritys voi kerätä lisää “tykkääjiä” Facebook-sivuilleen järjestämällä kilpailuja, joissa ideana on jakaa yrityksen kilpailukuvaa Facebookissa ja käydä tykkäämässä yrityksestä, jolloin kuluttaja on mukana yrityksen arpomassa tuotelahjassa tai muussa palkinnossa. Näin saadaan nopeasti leviämään tietoa yrityksestä. Yhdellä henkilöllä voi olla monta sataa ystävää Facebookissa ja kun hän jakaa omassa profiilissaan kuvan jonkun yrityksen kilpailusta, näkyy tämä viesti myös hänen ystäviensä uutisvirrassa. Näin ollen yritys voi helposti saada uusia “tykkääjiä” sivuilleen panostamatta itse juuri yhtään kuvan levitykseen sosiaalisessa mediassa. Kuluttajien sosiaaliset verkostot hoitavat siis mainonnan yrityksen puolesta.

Liikennekoulu voi halutessaan perustaa oman blogin, jossa voi autokoulun
arjesta kertoa laajemmin, kuin esimerkiksi Facebook-sivulla. Blogin voi perustaa omien
internet-sivujen yhteyteen tai kokonaan erilliselle palvelimelle, jolloin blogi on
kuitenkin hyvä linkittää myös yrityksen internet-sivulle. Blogissa esimerkiksi
Liikennekoulun toimistotyöntekijä voi kertoa ajankohtaisista Liikennekouluun liittyvistä asioista ja näin saadaan pelkkää Facebook-sivua laajempi näkökulma. Myös muut autokoulun työntekijät voivat tietysti osallistua kirjoittamiseen ja näin blogista saataisiinkin mielenkiintoisempi.

 

Sosiaalinen media opiskeluni tukena liiketalouden alalla

Liiketalouden aikuiskoulutuksen tradenomiopinnot suoritan lähes kokonaan verkossa.  Rahoitusta ja muita liiketalouden osa-alueita opiskellessa opin samalla toimimaan verkkoympäristössä ja viestimään vuorovaikutteisesti verkossa.

 

 

Verkko-opiskeluani tapahtuu useassa eri ympäristössä. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat esimerkiksi luokkahuoneet,  kirjasto ja kahvio, samoin opiskeluun käytettävät tilat kotona ja töissä.  Verkko-opiskeluni mahdollistavat verkko-oppimisympäristöt, kuten  Moodle ja HILL-verkkoluennot. Luennolle voin osallistua luokassa tai haluamassani paikassa joko reaaliaikaisesti tai myöhemmin katsoa tallennettua luentoa itselleni sopivana aikana.

Sosiaalisen median sovellukset yhdistettynä muuhun verkko-oppimisympäristöön luovat monipuolisen virtuaalisen luokkahuoneen. Sosiaalisen median kautta voin löytää ammatillista tietoa ja seurata alan asiantuntijoita. Sosiaalisen median palveluissa voin tuottaa sisältöä, keskustella ja työskennellä yhteisöllisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käytössäni ovat mm. Facebook-ryhmät, Twitter ja Googlen sovellukset.  Sosiaalisen median välityksellä henkilökohtainen, opiskelun ja työelämän verkkoympäristöni usein linkittyvät toisiinsa.

Käyn töissä myös opiskeluni ohella. Sen takia, etta elämänkokemukseni yhdistyy moderniin verkko-osaamiseen, on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia oppimisessani ja työelämäni käytänteissä.

Verkossa opiskelu asettaa minulle vaatimuksia itsenäiseen työskentelyyn ja uusien menetelmien omaksumiseen. Verkko-opiskelu edellyttää minulta omatoimisuutta, innostusta, oivaltamista ja sinnikkyyttä; ominaisuuksia jotka myös työelämässäni ovat tarpeen.  Verkossa tutkintoani suorittavana aikuisopiskelijana olen monipuolinen osaaja sekä oman alani että verkkovalmiuksiensa suhteen.

Facebook on hyvä alustani tiedottamiselle. Satakunnan korkeakoululla on oma yhteisönsä Facebookissa. Sen avulla opiskelijana voin olla yhteydessä toisiinsa, tiedottaa tulevista tapahtumista sekä kysyä neuvoa mieltä askarruttavista asioista. Facebookissa olevan Chat-ominaisuuden ansiosta keskusteluni opiskelutoverin kanssa käy reaaliaikaisesti. Facebookissa myös kouluun hakevat ihmiset voivat kysyä tietoa koulusta suoraan siellä opiskelevilta opiskelijoilta.

Suuri käyttäjämäärä tarkoittaa sitä, että tietoturvauhkia alkaa esiintyä enemmän Facebookissa. Yleisin uhka oli käyttäjien oma sinisilmäisyys siitä, mitä tietoa on hyvä jakaa muille käyttäjille ja mitä ei. Mielestani omaa syntymäaikaa tai sähkö- postiosoitetta ei ole hyvä jakaa tuntemattomille ihmisille, puhumattakaan osoitteesta tai puhelinnumerosta.
Facebookissa liikkuu paljon sovelluksia, joita voi asentaa joko itse tai kaverin
pyynnöstä. Niiden alkuperää ei kuitenkaan aina voi saada selville ja kaikki sovellukset eivät ole turvallisia. Facebookissa on myös viruksia ja vakoiluohjelmia liikkeellä. Valvonnan puute Facebookissa on aiheuttanut näiden leviämisen. Ylläpitäjät eivät tarkasta tarpeeksi tarkkaan sovellusten alkuperää. Tämä on havaittu myös haittaohjelmien levittäjien keskuudessa.

HILL on kehitetty luomaan opiskelijalle aito läsnäolontunne opetustapahtumassa ilman, että osallistuja on itse fyysisesti paikalla. Sen avulla voin seurata luentoa mistä tahansa  ja toimia vuorovaikutuksessa luennoijan ja muiden osallistujien kanssa verkon välityksellä.

Verkkotekniikka mahdollistaa lähiopetukseen ja seminaareihin osallistumisen paikasta riippumatta; kotoa omalta kannettavalta tai työyhteisön neuvotteluhuoneesta.  HILL mahdollistaa luentojen nauhoituksen, jolloin luennot ovat saatavilla verkossa 24/7.
HILL  mahdollistaa yhteisluentojen järjestämisen ulkomaisten korkeakoulukumppaneiden kanssa ja ulkomailla asuvien suomalaisten opiskelun Suomessa.

Käytännössä tarvitsen toimivan Internet-yhteyden ja tietokoneen. Internet-selaimen välityksellä voin nähdä luokan tapahtumat, kuulla kaikkien osapuolten keskustelut ja nähdä jaettavan tai taululle kirjoitettavan materiaalin kuten luokassa olijatkin näkevät. Voin myös keskustella kaikkien osallistujien kesken, olivatpa he luokassa tai HILL-yhteydellä mukana ja itse vuorollaan esittää materiaalia verkossa.

 

Lahteet

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/132225/Opinnaytetyo_Hans_Suominen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31533/Hukka_Susanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

http://www.intosome.fi/wp-content/uploads/downloads/2013/12/Ty%C3%B6v%C3%A4linelista.pdf

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/sosiaalisen-median-palveluita-ja-sovelluksia/

http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=some_tyokalut

https://www.fennovet.fi/media/muut/dropbox-opas.pdf